17.06.2021 Ensimmäinen miehistö Kiinan asemalle

Kiina laukaisi ensimmäisen miehistön Shenzou-12 aluksella torstaina 17. päivä kesäkuuta uudelle avaruusasemalle. Alus telakoitui asemaan noin kuusi ja puoli tuntia laukaisun jälkeen.

Shenzou-12 -aluksen laukaisu kohti Kiinan avaruusasemaa.
Kuva CGTN.

Laukaisu oli Kiinan seitsemäs miehitetty avaruuslento. Matkaan lähtivät taikonautit Nie Haisheng, Liu Boming ja Tang Hongbo. Haisheng on avaruudessa kolmatta, Boming toista ja Hongbo ensimmäistä kertaa. Miesten on tarkoitus olla Tiangong-avaruusasemalla kolme kuukautta.

Asema koostuu tällä hetkellä yhdestä asuinmoduulista, miehittämättömästä rahtimooduulista ja juuri saapuneesta Shenzou-aluksesta.

Asema on tarkoitus laajentaa kolmen asuin- ja tutkimusmoduulin laajuiseksi ja jatkossa miehistöjen oleskelu pidennetään kuuteen kuukauteen.

Kiinalla on ollut aiemmin kaksi avaruusasemakokeilua (laukaisut 2011 ja 2016). Asemilla vieraili miehistöjä, mutta asemat olivat pieniä ja lähinnä teknologiakokeiluja ja harjoituksia ennen nykyistä uutta pysyväksi tarkoitettua asemaa.

03.06.2021 Dragon CRS-22 kohti avaruusasemaa

SpaceX laukaisi miehittämättömän Dragon-kapselin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa torstaina 3. päivä kesäkuuta.

Falcon 9 laukaisu pilvisessä Floridan säässä CRS-22 lennolle.
Kuva NASA TV

Falcon 9 -kantoraketti vei rahtikapselin avaruuteen puoli yhdeksän aikoihin illalla Suomen aikaa. Raketin ensimmäinen vaihe teki onnistuneen paluun Atlantilla odottaneelle laskeutumisalustalle ja Dragon aloitti runsaan vuorokauden matkan kohti Avaruusasemaa.

Dragonin lastina on elintarvikkeita, tutkimusvälineitä ja muita tarvikkeita aseman käyttöön. Dragonin paineistamattomassa rahtitilassa on lisäksi kaksi uutta aurinkopanelia, jotka on tarkoitus asentaa asemalle kesän aikana usean avaruuskävelyn aikana.


15.05.2021 Kiinan laskeutuja Marsin pinnalle

Kiinan heinäkuussa 2020 avaruuteen laukaisema ja helmikuussa 2021 Marsin kiertoradalle saapuneen luotaimen laskeutujaosa on tehnyt onnistuneen pehmeän laskeutumisen Marsin pinnalle.

Havainnekuva Tianwen-1 laskeutujasa ja sen päällä olevasta Zhurong-mönkijästä.
Kuva CGTN

Tianwen-1 -laskeutuja toi mukanaan Zhurong-mönkijän Marsin pinnalle 15. päivä toukokuuta noin kello 2.11 Suomen aikaa. Kiina on kolmas valtio, joka on onnistunut lasketumaan Marsiin. Neuvostoliitto (nykyinen Venäjä) teki ensimmäisen - ja ainoan - laskeutumisen Mars-3 -lennolla 1971, mutta lasketuja toimi vain vajaat kaksi minuuttia laskeutumisen jälkeen. Yhdysvalloilla on sittemmin takanaan lukuisia onnistuneita laskeutumisia Marsiin.

Kiinan laskeutujan mukana tulleen mönkijän on tarkoitus aloittaa tutkimukset lähipäivinä ja jatkaa toimintaa ainakin kolmen kuukauden ajan. Avaruudessa Marsia kiertävän luotaimen suunniteltu vähimmäistoiminta-aika on yksi Marsin vuosi, eli noin kaksi vuotta.


02.05.2021 Crew-1 palasi avaruudesta

SpaceX:n Dragon miehistökapseli toi Kanainväliseltä avaruusasemalta takaisin maan pinnalle neljä astronauttia kuuden kuukauden lennolta. Dragon laskeutui Meksikonlahdelle Floridan länsipuolelle noin kello 9.56 Suomen aikaan.

Dragon nostetaan miehistöineen merestä laivaan. Kuva NASA TV

Crew-1 -lento oli Nasan ja SpaceX:n ensimmäinen yhteinen säännöllisten Kansainvälisen avaruusaseman miehistölentojen sarjassa. Ennen Crew-1 -lentoa tehtiin Demo-2 -lento, jolla kaksi astonauttia lensi asemalle kahden kuukauden ajaksi. Parhaillaan on käynnissä Crew-2 -lento, jonka nelihenkinen miehistö on aloittanut asemalla kuuden kuukauden työjaksonsa.

Avaruudesta palasivat Nasan astronautit Michael Hopkins, Victor Glover, Shannon Walker sekä Japanin avaruushallinnon Soichi Noguchi. He osallistuivat asemalla tieteellisten kokeiden tekemiseen ja aseman ylläpitotöihin. Lennona aikana Dragon-kapseli rikkoi amerikkalaisten miehitettyjen alusten avaruudessa olon ennätyksen. Edellinen oli Apollo-kapselin vuonna 1974 tekemältä Skylab-4 -lennolta. Tuolloin Apollo-kapseli oli avaruudessa 84 vuorokautta.

Dagon toi astronauttien lisäksi avaruudesta tutkimusnäytteitä, jotka haluttiin maahan analysoitavaksi. Dragon voi tuoda mukanaan muun muassa kylmässä pidettäviä biologisia näytteitä.



29.04.2021 Kiina laukaisi avaruusasemamoduulin

Kiina laukaisi Maan kiertoradalle ensimmäisen uuden avaruusasemansa moduulin 29. päivä huhtikuuta Long March 5B -kantoraketilla.

Long March -laukaisu 29.4.2021. Kuva NCTV

Tianhe 1 on aseman ydinmoduuli. Vuoden 2021 aikana asemalle laukaistaan sekä rahti, että miehistölentoja. Vuoden 2022 aikana asemaa laajennetaan kahdella lisämoduulilla ja sekä miehistö, että rahtilennot jatkuvat. Kaikkiaan vuoden 2022 loppuun mennessä Kiina suunnittelee tekevänstä 11 laukaisua asemaan liittyen. Tämän vuoden toukokuussa asemalle laukaistaan ensimmäinen rahtialus ja ensimmäisen miehistön on tarkoitus lentää asemalle jo kesäkuussa.

Asemalle on suunniteltu erilaisia tieteellisiä tehtäviä. Miehistöjen on alkuvaiheen jälkeen tarkoitus työskennellä asesemalla kuuden kuukauden jaksoissa. Kansainväliseen avaruusasemaan verrattuna Kiinan asema on pienempi, joten pysyvän miehistön koko jäänee kolmeen henkeen.

Kiinan on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2024 avaruusteleskooppi, jonka linssin halkaisija on noin kaksi metriä. Teleskooppia on verrattu Hubble-teleskooppiin. Kiinalaisten mukaan teleskoopin kuvakulma on Hubblea laajempi, mutta sen kameran resoluutio on jopa 2,5 miljardia pikseliä. Laajan kuvakulman ansiosta laaja alue taivasta saadaan kuvattua nopeasti ja suuren resoluution ansiosta kuvien laatu on kuitenkin hyvä.

Avaruusteleskooppi sijoitetaan radalle, jolla se tarvittaessa voidaan telakoida avaruusasemaan huoltotöitä varten. Näin Kiinan ei tarvitse tehdä erillisiä teleskoopin huoltolentoja, vaan aseman miehistö voi tehdä huoltotyöt.


24.04.2021 Crew-2 saapui asemalle

SpaceX:n Dragon miehistökapseli toi kansainväliselle avaruusasemalle neljä uutta astronauttia lauantaina 24. päivä huhtikuuta hiukan puolenpäivän jälkeen Suomen aikaan.

Dragon miehistökapseli hetki ennen telakoitumista.
Kuva NASA TV

Asemalla oli jo ennestään nelihenkinen Crew-1 miehistö ja venäläisellä Sojuz-aluksella saapunut kolmehenkinen miehistö, eli Kansainvälisen avaruusaseman asukasluku kasvoi joksikin aikaa yhteentoista henkeen. Crew-1:n on tarkoitus palata maahan muutaman päivän kuluttua, jolloin asemalle jää jälleen seitsemän hengen miehistö.

Dragon telakoitui asemaan noin 23 tunnin lennon jälkeen. SpaceX:n kapseli on täysin automatisoitu, joten aluksen kyydissä olleiden ei tarvinnut muuta kuin seurata telakoitumisen etenemistä automatisoitujen järjestelmien tehdessä työn.

Koko 11 hengen miehistö yhteiskuvassa. Kuva NASA TV

Asemalle saapuivat Shane Kimbrough (NASA), Megan McArthur (NASA), Akihiko Hoshide (JAXA) ja Thomas Pesquet (ESA). Asemalla olivat ennestään Crew-1 miehistön jäsenet Shannon Walker (NASA), Victor Glover (NASA), Michael Hopkins (NASA) ja Soichi Noguchi (JAXA) sekä Sojuz MS-18 miehistö Oleg Novitskiy (Roskosmos), Pyotr Dubrov (Roskosmos) ja Mark Vande Hei (NASA)


23.04.2020 Crew-2 kohti avaruusasemaa

Nasa ja SpaceX laukaisivat perjantaina 23. päivä huhtikuuta Falcon 9 kantoraketilla Dragon 2 -kapselin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa noin kello 12.50 Suomen aikaan. Dragonin neljän hengen miehistön on määrä saapua asemalle runsaan 23 tunnin lennon jälkeen.

Dragon-kapseli Falcon 9 kantoraketin kärjessä hetki ennen laukaisua.
Kuva NASA TV

Lento on toinen säännölliseksi tarkoitettu miehitetty Dragon-lento avaruusasemalle ja siksi lennon tunnus on Crew-2 (miehistö 2).

Matkaan lähtivät astronautit Shane Kimbrough (NASA), Megan McArthur (NASA), Akihiko Hoshide (JAXA) ja Thomas Pesquet (ESA). Miehistö lähti matkaan Dragonilla, joka on käynyt avaruudessa jo kerran aiemmin - alusta käytettiin miehitetyllä Demo-2 lennolla viime vuonna. Samoin Falcon 9 kantorakettia käytettiin aiemmin Crew-1 lennon laukaisussa.

Dragonin komentajana toimii Shane Kimbrough, mutta Akihiko Hoshide ottaa Kansainvälisen avaruusaseman komentoonsa aseman nykyiseltä komentajalta, Shannon Walkerilta. Walker ja muut Crew-1 miehistön jäsenet palaavat maahan joitakin päiviä Crew-2:n saapumisen jälkeen.