04.11.2019 Cygnus-rahtialus avaruusasemalle

Northrop Grumman -yhtiön Cygnus-rahtikapseli saapui Kansainväliselle avaruusasemalle maanantaina 4. marraskuuta. Alus laukaistiin Antares-kantoraketilla Nasan Wallops saaren laukaisukeskuksesta lauantaina 2. marraskuuta.

Cygnus on kertakäyttöinen rahtialus, joka kuljettaa ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita Kansainväliselle avaruusasemalle (ISS). Cygnus on osa ohjelmaa, jossa Nasa ostaa yksityisiltä yrityksiltä rahtilentoja avaruusaseman tarpeisiin. Samaan ohjelman puitteissa myös SpaceX lentää Dracon-rahtilentoja avaruusasemalle.

Tämä on Cygnuksen 13 laukaisu kohti avaruusasemaa. Lokakuussa 2014 tehty neljäs laukaisu epäonnistui, mutta muilla lennoilla Cygnus on toimittanut rahdin avaruusasemalle. Antares-raketin epäonnistumisen takia Cygnus laukaistiin kolme kertaa Atlas V -kantoraketilla vuosina 2015 - 2017.

18.10.2019 Yksitoista avaruuskävelyä ISS:llä

Yhdysvallat tekee Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) lähiviikkoina yhteensä kymmenen avaruuskävelyä ja venäjä yhden. Viisi kävelyä tehdään uusien litiumioniakkujen asentamiseksi ja sen jälkeen viisi kävelyä kosmisen säteilyn tutkimuslaitteiston (Alpha Magnetic Spectrometer, AMS) korjaamiseksi.

Lopullinen avaruuskävelyjen määrä ja aikataulu tarkentuu työn edetessä. Lokakuun 18. päivä tehty kolmas akkujen vaihto siirtyi alkujaan suunnitellusta, koska edellisen kävelyn jälkeen yksi akkujen latausta ja purkamista ohjaava laitteisto ei käynnistynyt. Laitteen vaihto varalaitteistoon otettiin kolmannen kävelyn ensisijaiseksi tehtäväksi.

Ensimmäinen sarjan avaruuskävely tehtiin 6.10. (Christina Koch ja Andrew Morgan), toinen 11.10. (Andrew Morgan ja Christina Koch) ja kolmas 18.10. (Christina Koch ja Jessica Meir). Alustavasti seuraavat avaruuskävelyt on tarkoitus tehdä 21. ja 25. lokakuuta. Venäläisten avaruuskävely on suunniteltu tehtäväksi 31. lokakuuta.

03.10.2019 Sojuz MS-12 maahan

Sojuz MS-12 toi torstaina 3. päivä lokakuuta takaisin maan pinnalle Kansainvälisellä avaruusasemalla 203 päivää olleet Aleksey Ovchinin ja Nick Haguen sekä syyskuun lopulla asemalle tulleen Hazzaa al-Mansoorin.

Avaruusasemalle jäi kuuden hengen miehistö ja kaksi Sojuz-alusta henkilökuljetuksiin, MS-13 ja MS-15. Asemalla on myös Japanilainen HTV-8 ja Venäläinen Sojuz MS-15 rahtialukset.

25.09.2019 Sojuz MS-15 avaruusasemalle

Venäjä laukaisi 25. päivä syyskuuta miehitetyn Sojuz MS-15 -avaruusaluksen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa (ISS). Aluksen kyydissä oli Venäjän Oleg Skripochka, USA:n Jessica Meir ja Arabiemiirikuntien Hazzaa al-Mansoori.

Lento avaruusasemalle kesti kuusi tuntia, jonka jälkeen asemalla poikkeuksellisesti on yhdeksän hengen miehistö. Asema palaa kuuden hengen miehistöön 3. päivä lokakuuta, kun yli 200 päivää avaruudessa olleet Nick Hague (USA) ja Alexey Ovchinin (Venäjä) palaavat maahan yhdessä Hazzaa al-Mansoorin kanssa.

Jessica Meir (jolla on myös Ruotsin kansalaisuus) ja Hazzaa al-Mansoori ovat avaruudessa ensimmäistä kertaa. Oleg Skripochka on kolmannella avaruuslennollaan.

25.09.2019 HTV-8 kohti avaruusasemaa

Japani laukaisi miehittämättömän H-II Transport Vehicle 8 -aluksen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa 24. päivä syyskuuta. HTV:n lastina on neljä tonnia tarvikkeita avaruusaseman käyttöön.

HTV-8 -lennon oli alkujaan tarkoitus alkaa syyskuun 10. päivä, mutta tuolloin lähtö jouduttiin peruuttamaan laukaisualustalla syttyneen tulipalon takia. Tuli syttyi ilmeisesti staattisen sähköpurkauksen seurauksena. Tavallista tyynemmässä säässä tuuli ei puhaltanut laukaisupaikalle kertynyttä happea pois ja näin.

Mitsubishi Heavy Industries, joka on Japanin H-IIB -kantoraketin pääurakoitsija, kertoo korjanneensa tilanteen ja raketin olleen hyvässä kunnossa 24. päivän laukaisuun.

HTV-8 -aluksen on tarkoitus telakoitua Kansainväliseen avaruusasemaan 28. syyskuuta.

07.09.2019 Intian kuulaskeutuja epäonnistui

Intialainen Chandrayaan-2 luotaimesta irrotettu Vikram-laskeutuja yritti perjantai-iltana 6. päivä syyskuuta laskeutua Kuun pinnalle. Laskeutujan kyydissä oli myös mönkijä, jonka oli tarkoitus liikkua kuun pinnalla. Laskeutuminen näyttää kuitenkin epäonnistuneen.

Chandrayyan-2 on toinen Intian kuulento. Chandrayaan-1 oli kuuta kiertänyt luotain, joka laukaistiin avaruuteen lokakuussa 2008. Luotain kiersi Kuuta huhtikuuhun 2009 asti, jolloin erilaisten teknisten häiriöiden jälkeen yhteys luotaimeen menetettiin kokonaan. Marraskuussa 2008 luotaimesta irrotettiin törmäysluotain, joka ohjattiin onnistuneesti törmäämään Kuun pintaan ilman aikomustakaan yrittää pehmeää laskeutumista.

Heinäkuuussa 2019 avaruuteen laukaistu Chandrayaan-2 puolestaan koostui kuun kiertoradalle jääneestä tutkimusluotaimesta ja pehmeää laskeutumista yrittäneestä Vikram-laskeutujasta. Laskeutumisyrityksen aikana menetettiin radioyhteys laskeutujaan, joten heti laskeutujan tarkasta kohtalosta ei ole tietoa. Lasketuja näytti ajautuneen jonkin verran sivuun suunnitellusta kohteesta ennen yhteyden katkeamista.

Intian oli tarkoitus laskeutua Kuun etelänavan läheisyyteen ja olla vasta neljäs valtio, joka onnistuu laskeutumaan Kuuhun. Aiemmin Venäjä (Neuvostoliitto), Yhdysvallat ja Kiina ovat laskeutuneet Kuun pinnalle. Yhdysvallat on ainoa joka on laskeutunut kuuhun ihmisiä kuljettavalla aluksella.

Aiemmin huhtikuussa tänä vuonna Israelilainen SpaceIL yritti laskeutua Beresheet-laskeutujallaan Kuuhun, mutta laskeutuminen epäonnistui.

Lisää Intian kuuluotaimesta englanniksi Intian avaruusjärjestön Chandrayaan-2 sivuilla.

27.8.2019 Miehittämätön Sojuz avaruusasemalle

Sojuz MS-14 alus onnistui toisella yrityksellä telakoitumaan Kansainväliseen avaruusasemaan tiistaiaamuna 27. elokuuta. Sojuzin ensimmäinen telakointiyritys 24. päivä epäonnistui, kun automaattinen Kurz-telakoitijärjestelmä ei pystynyt suuntaamaan lentoa kohti telakointiporttia.

Normaalisti Sojuz-alukset ovat miehitettyjä, mutta MS-14 on poikkeuksellisesti ilman miehistöä. Venäjän avaruushallinto haluaa siirtyä käyttämään uutta kantorakettia miehitettyjen Sojuz-alusten laukaisussa ja MS-14 oli testilento, jolla varmistettiin kantoraketin ja Sojuz-aluksen yhteensopivuus. Sojuzin kyydissä oli muun muassa ihmisen kaltainen robotti, jonka antureilla tutkittiin laukaisun kohdistamia kiihtyvyysvoimia ja tärinöitä ihmismatkustajaan. Lisäksi Sojuzin kyydissä oli tarvikkeita avaruusasemalle, joten Sojuz toimi rahtialuksena.

MS-14 telakoinnin epäonnistumisen arveltiin johtuvan Kansainvälisen avaruusaseman telakointiportin lähettimen vikaantumisesta. Näin ollen automaattinen Kurz-järjestelmä ei saanut suunnattua Sojuzia oikein ja avaruusaseman miehistö keskeytti lähestymisen. Sojuz lensi turvallisen etäisyyden päähän asemasta odottamaan ongelman ratkaisua. Jos Sojuz olisi ollut miehitetty, kuten normaalisti on, olisi Sojuzin miehistö ohjannut kapselin käsiohjauksella telakoitumaan asemaan. Jos kyse olisi puolestaan ollut miehittämättömäksi suunnitellusta Progress-rahtialuksesta, olisi alus voitu telakoida asemalla olevalla kauko-ohjaimmella. Sojuzia ei kuitenkaan voida ohjata asemalta vaan vain Sojuzin sisältä.

Koska telakointiportin järjestelmissä ilmeisesti oli vikaa, päättivät venäläiset telakoida MS-14 -aluksen toiseen porttiin. Tämä portti oli kuitenkin jo Sojuz MS-13:ta käytössä, joten avaruusaseman miehistö joutui lentämään MS-13 -aluksen käsiohjauksella Zvezda-moduulin telakointiportista vialliseen Poisk-moduulin porttiin. Siltä varalta, että telakointi ei onnistuisi, joutui kolme aseman miehistön jäsentä menemään Sojuziin siirtolennon ajaksi. Jos telakointi olisi epäonnistunut, eikä ongelmaa olisi pystytty ratkaisemaan, he olisivat joutuneet palaamaan Sojuzilla maahan, eikä asemalle voida jättää ketään ilman kotiinpaluumahdollisuutta.

Asemalle jäi siirron ajaksi toiset kolme astro- ja kosmonauttia, sillä heille oli varattu Sojuz MS-12 alus, joka oli telakoituneena Rassvet moduuliin.

MS-13:ta siirron jälkeen MS-14 onnistui telakoitumaan Zvezda-moduuliin.