08.02.2020 Boeing Starlinerin vaikeudet jatkuvat

Kansainväliselle avaruusasemalle miehistöjä kuljettamaan kehitteillä oleva Boeing Starliner teki joulukuussa 2019 koelennon, jonka alussa ilmeni ongelmia tietokoneen ajastimen kanssa. Lennon ongelmista on julkaistu alustava selvitys, jossa kerrotaan myös muista Starlinerin puutteista.

Boeing CST-100 Starliner lähtöalustalla Atlas V -kantoraketin
kärjessä ennen joulukuun koelentoa. Kuva: NASA.

Nasan tarkastus yhdessä Boeingin kanssa on kertonut, että myös Starlinerin testilennon laskeutumiseen liittyi tietokoneohjelmiston ongelma, joka kuitenkin ehdittiin korjata lennon aikana ennen laskeutumista. Virhe olisi johtanut ongelmiin huoltomoduulin irrotusvaiheessa, jolloin ohjausmoottorit olisivat toimineet toisin kuin oli suunniteltu ja olisi ollut mahdollista, että huoltomoduuli ja miehistömoduuli olisivat törmänneet toisiinsa.

Nasan tarkastuksessa on löydetty runsaasti puutteita Boeinging ohjelmistokehitysprosessissa ja tämän takia ennen seuraava Starlinerin lentoa ohjelmistot on tarkistettava huolellisesti. Vielä ei ole tiedossa onko Starlinerilla tehtävä myös uusi miehittämätön koelento ennen ensimmäistä miehitettyä lentoa. Eikä selvitysten vaatima aika ole vielä tiedossa.

Starlinerin joulukuisen koelennon alussa Boeingilla oli vaikeuksia välittää satelliittiyhteydellä komentoja avaruusalukselle. Kun Starlinerin ajastinvirhe esti suunnitellun radankorjauspolton ja sen sijaan alus tarpeettomasti korjaili asentoaan, yritti Boeing lähettää ohjauskomentoja aluksen hallitun lennon palauttamiseksi. Nyt selvitysten perusteella uskotaan, että komentoja ei saatu lähetettyä perille, koska matkpuhelinverkon tukiasemat häiritsivät radioyhteyttä. Ongelman selvittely tältä osin jatkuu.

06.02.2020 Christina Koch ennätyslennolta Maahan

Sojuz MS-13 laskeutui Kazakstaniin torstaina 6. päivä helmikuuta. Sojuzin kyydissä palasi Kansainväliseltä avaruusasemalta Christina Koch (NASA), Luca Parmitano (ESA) ja Alexander Skvortsov (Roscosmos).

Christina Koch poistumassa Sojuz-kapselista. Kuva: NASA.

Koch oli avaruudessa ensimmäistä kertaa ja hänen lentonsa kokonaiskestoksi tuli 328 päivää. Alkujaan hänen oli tarkoitus olla avaruudessa noin kuusi kuukautta, mutta lentoa jatkettiin ja näin syyskuussa 2019 venäläiset pystyivät järjestämään Arabiemiirikuntien Hazzaa al-Mansoorille lyhyen seitsemän päivän vierailun avaruusasemalle.

Kochin lento on pisin naisen avaruuslento ja vain vähän lyhyempi kuin pisin Nasan astronautin lento - 340 päivää, jonka Scott Kelly oli avaruudessa 2015 - 2016.

Koch oli mukana kuudella avaruuskävelyllä, joiden yhteiskesto oli 42 tuntia ja 15 minuuttia.

Pitkäkestoisin ihmisen yhtäjaksoinen avaruuslento on venäläisen Valery Polyakovin 438 päivää Mir-avaruusasemalla tammikuusta 1994 maaliskuuhun 1995.

Parmitano ja Skvortsov olivat avaruudessa 201 päivää.

Avaruusasemalle jäi kolmen hengen miehistö ja seuraava kolmen hengen täydennys on tarkoitus laukaista huhtikuussa.

29.01.2020 Starlink-3 laukaisu

SpaceX laukaisi 29. päivä tammikuuta Falcon 9 kantoraketillaan neljännen erän Starlink-tietoliikennesatelliittejaan avaruuteen.

SpaceX rakentaa tuhansien pienten tietoliikennesatelliittien verkostoa matalalle Maan kiertoradalle. Satelliittien on tarkoitus tarjota internetyhteyksiä lähes kaikkialle.

Starlink-satelliitteja laukaistiin avaruuteen kerralla 60 kappaletta. SpaceX on kolmella aiemmalla laukaisulla vienyt avaruuteen kuusikymmentä satelliittia per laukaisu sekä aiemmin kaksi testisatelliittia. Tämä laukaisu oli numeroltaan laukaisu kolme, koska ensimmäinen 60 kappaleen erän laukaisun oli vielä satelliittien kehitysversioita ja SpaceX nimesi kyseisen laukaisun numeroksi nolla.

Starlink-satelliitit pystyvät liikkumaan itsenäisesti avaruudessa ja ne hakeutuvat vähitellen kukin omalle tavoitekiertoradalleen 550 kilometrin korkeuteen. Laukaisutilanteessa kaikki satelliitin päästetään lentoon yhtenä ryppäänä ja ne siksi ne aluksi lentävät yhdessä jonomuodostelmassa.

Laukaisun yhteydessä SpaceX onnistui jälleen palauttamaan Falcon 9 -kantoraketin ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettäväksi. Kantoraketti laskeutui sitä merellä odottaneelle lautalle. Lisäksi SpaceX sai laivallaan kiinni laukaisun aikana toisen satelliiteille suojaa antaneista nokan suojakuoren puolikkaista - joka myöskin on tarkoitus käyttää uudelleen tulevilla lennoilla. Suojakuoret laskeutuivat merelle laskuvarjon varassa ja SpaceX:n kaksi nopeakulkuista laivaa oli niitä odottomassa. Laivojen kannen yläpuolelle on viritetty verkko, johon kuoret yritetään saada pyydystettyä.

SpaceX:n suunnitelmissa on jopa yli kaksikymmentä Starlink-satelliittien laukaisulentoa vuoden 2020 aikana.

19.01.2020 Dragonin onnistunut pelastustesti

SpaceX teki sunnuntaina 19. päivä tammikuuta onnistuneen Dragon-kapselin lennon aikaisen pelastautumistestin. Sääolojen takia testiä jouduttiin siirtämään vuorokaudella alkujaan suunnitellusta lauantaista.

Dragonia kuljettanut Falcon 9 -kantoraketti laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta ja Dragonin pelasturaketit laukaistiin parin minuutin lennon jälkeen onnistuneesti. Kapselin kyydissä ei ollut ihmisiä. Sen sijaan kapselissa oli erilaisia antureita ja mittalaitteita, sekä kaksi testinukkea, joiden istuimiin oli asennettu antureita mittaamaan millainen kokemus olisi ollut oikealle astronautille.

Dragon laskeutui laskuvarjoillaan Atlantin valtamereen, kun taas Falcon-kantoraketti odotutetusti tuhoutui testissä.

Testi oli tärkeä vaihe ennen ensimmäistä Dragon-kapselin miehitettyä lentoa Kansainväliselle avaruusasemalle.

20.01.2020: Korjattu kohta, jossa alkujaan sanottiin, että testinukeissa olisi antureita. Testinukeissa ei ollut antureita.

14.01.2020 SpaceX:n Dragon miehistökapselin koelento lähestyy

SpaceX-yhtiön rakentaman Dragon II -kapselin miehistöversion koelento, jossa testataan kapselin turvatoimintoa, lähestyy. Dragon-kapselin on tarkoitus kuljettaa Kansainväliselle avaruusasemalle miehistöjä, mutta ennen ensimmäistä miehitettyä lentoa kapselin kyky ongelmatilanteessa irrottautua kantoraketisa testaan koelennolla.

SpaceX:n on tarkoitus laukaista Falcon 9 -kantoraketti, jonka ensimmäinen vaihe on normaali kantoraketti, toinen vaihe on hiukan muokattu - täytettynä polttoaineella, mutta ilman moottoreita - ja ylimpänä on itse Dragon-kapseli. Dragonin pelastusraketit käynnistetään lennon vaiheessa, jossa kantoraketti on kiihdyttänyt nopeuden sellaiseksi, että ilman vastus aiheuttaa rakettiin suurimman nousun aikaisen rasituksen. Tätä lennon vaihetta kutsutaan yleisesti nimellä max q, eli ”maximum dynamic pressure”, josta suomeksi voidaan käyttää nimitystä dynaamisen paineen maksimi.

Raketin nopeus on noin 2,5 kertaa äänennopeuden ja se lentää noin 28 kilometrin korkeudessa, kun testi tehdään. Kantoraketti tuhoutuu testissä, koska sen hallittu lentäminen ei Dragonin irtoamisen jälkeen enää ole mahdollista. Dragonin sen sijaan on tarkoitus lentää ensin omilla pelastusraketeillaan turavalliselle eteäisyydelle ja sen jälkeen laskeutua laskuvarjoilla 34 kilomertin päähän laukaisupaikasta Atlantin valtamereen.

Alkujaan tähän koelentoon tarkoitettu Dragon-kapseli tuhoutui huhtikuussa 2019 maassa tehdyssä testissä, kun sen pelasturaketit oli tarkoitus käynnistää. Testissä polttoainesyötön venttiileissä oli vuoto, joka päästi polttoainetta pienen määrän väärään kohtaan putkistossa. Seurannut häiriö rikkoi putkiston ja johti kaasujen ja polttoaineiden vuotoon sytyttäen titaanikomponentteja ja koko kapseli räjähti rakettimoottorien polttoaineiden syttyessä.

Onnistunut testilento on tärkeä askel kohti ensimmäistä miehitettyä Dragon-lentoa, joka parhaimmillaan voidaan tehdä muutama kuukausi testin jälkeen.

Testi on tarkoitus suorittaa alkuvuodesta 2020. Tällä hetkellä päiväksi on suunniteltu 18. tammikuuta.

20.01.2020: Korjattu kohta, jossa alkujaan sanottiin, että toisessa vaiheessa ei olisi polttoainetta. Toinen vaihe oli täytetty normaaliin tapaan polttoaineella, koska se oli yksinkertaisin tapa saada sopivan painoinen raketti.

22.12.2019 Boeing Starliner laskeutui

Boeing Starliner laskeutui miehittämättömältä koelennolta sunnuntaina 22. joulukuuta White Sandsin lentotukikohtaan New Mexicoon Yhdysvalloissa. Starliner ei käynyt Kansainvälisellä avaruusasemalla lennon alkuvaiheessa tapahtuneen teknisen ongelman takia.

CST-100 Starliner laukaistiin avaruuteen 20. päivä joulukuuta Atlas V -kantoraketilla. Kun Starliner irrottautui Atlaksen toisesta vaiheesta ja aloitti oman itsenäisen lentonsa, oli Starlinerin automaatiota ohjaava kello 11 tuntia väärässä ajassa. Tästä syystä kapseli ei tehnyt oikeaa radankorjauspolttoa, vaan sen sijaan kulutti polttoainetta turhaan asennonsäätöön. Lennonjohdolla oli myös aluksi vaikeuksia saada kapselia hallintaansa - tämä johtui mahdollisesti siitä, että lennon johdon komentojen välitys oli juuri sillä hetkellä vaihtumassa satelliitista toiselle ja tämä saattoi aiheuttaa hetken katkoksen yhteyksissä.

Starlinerin lento saatiin vakautettua sopivalle kiertoradalle, mutta koska polttoainetta oli kulunut ennakoitua enemmän, ei Kansainvälistä avaruusasemalle talakoitumista enää haluttu yrittää.

Starlinerilla onnistuttiin tekemään kuitenkin useita testejä. Esimerkiksi kapselin kykyä lentää hallitusti  avaruudessa ja telakoitumisessa tarvittavaa kykyä pysähtyä paikoilleen suhteessa avaruusasemaan voitiin testata, vaikka avaruusaseman läheisyydessä ei oltukaan.

Kolmantena lentopäivänä Starliner ohjattiin lakeutumaan maahan ja onnitunut lasku laskuvarjoilla kuivalle maaperälle päätti osittain epäonnistuneen koelennon.

Nasa ja Boeing jatkavat lennon tietojen analysointia ja alkuvaiheen ajastinongelman selvittelyä. Analyysien pohjalta tehdään päätös milloin Starliner on valmis ensimmäiseen miehitettyyn lentoon avaruusasemalle.

20.12.2019 Boeing Starliner vaikeuksissa

Perjantaina 20. joulukuuta onnistuneesti avaruuteen laukaistu Boeing CST-100 Starliner kapseli ei kuitenkaan onnistunut käyttämään moottoreitaan kiertoratansa säätöön sen jälkeen kun se oli irrotettu kantoraketin toisesta vaiheesta.

Atlas V -kantoraketti vei Starlinerin avaruuteen ja kapselin oli sen jälkeen tarkoitus käyttää omia rakettejaan saavuttaakseen suunnitellun alustavan kiertoradan, jolla sen oli tarkoitus lähestyä Kansainvälistä avaruusasemaa. Starlinerin automaattiohjauksessa oli kuitenkin ongelmia ja kapseli kulutti enemmän polttoainetta kuin oli tarkoitus, eikä oikeaa kiertorataa saavutettu. Vaikka kapseli onnistuttiin samaan vakaalle kiertoradalle, ei avaruusasemalle lentäminen ole enää mahdollista ja Starlinerin on tarkoitus laskeutua maahan kahden vuorokauden kuluttua.