31.05.2020 Dragon telakoitui asemaan

Dragon 2 kapseli telakoitui sunnuntaina 31. toukokuuta Kansainväliseen avaruusasemaan noin 19 tuntia laukaisun jälkeen, kello 17.16.

Dragon 2 telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan (ISS).
Kuva NASA TV

Lennon aikana astronautit Doug Hurley ja Bob Behnken testasivat Dragon-kapselin toimintoja ja varmistivat, että kapseli on valmis tulevia säännöllisiä miehistölentoja varten. Lisäksi astronautit antoivat alukselleen nimen Endeavour. Kumpikin on lentänyt ensimmäisen avaruuslentonsa Endeavour-avaruussukkulalla.

Vielä avaruusaseman läheisyydessä Doug Hurley kokeili Dragonin käsiohjausta, mutta itse telakoituminen tehtiin automaattiohjauksella.

Hiukan vaille kolme tuntia telakoitumisesta, 20.02 kapselin ja aseman väliset luukut avattiin ja Dragonin matkustajat liittyivät osaksi aseman miehistöä. Asemalla oli ennestään amerikkalainen astronautti Chris Cassidy sekä venäjän Anatoly Ivanish ja Ivan Vagner.

Dragonin saapuminen avaruusasemalle päätti amerikkalaisten riippuvuuden venäläisen Sojuz-aluksen kyydistä Kansainväliselle avaruusasemalle. Myöhemmin kun Boeing Starliner CST-100 mahdollisesti ensi vuonna alkaa tehdä lentoja asemalle, on amerikkalaisten käytössä kaksi toisistaan riippumaton kulkuneuvoa aseman miehistöjen vaihtoon.

30.05.2020 Dragon miehistöineen onnistuneesti avaruuteen

SpaceX laukaisi Dragon 2 kapselin onnistuneesti avaruuteen lauantaina 30. päivä toukokuuta kello 22.22. Kapselissa matkustavien Doug Hurleyn ja Bob Behnkenin on määrä saapua Kansainväliselle avaruusasemalle vajaan vuorokauden lennon jälkeen.

Dragonin laukaisu Falcon 9 kantoraketilla. Kuva NASA TV.

Sää esti edellisen laukaisuyrityksen keskiviikkona 27. päivä ja sää oli huolena myös lauantain laukaisuun valmistauduttaessa, mutta sää muuttui laukaisulle suotuisaksi lähtölaskennan edetessä.

Lento on ensimmäinen Nasan kaupalliseen miehistönkuljetukseen kuuluva lento. Vaikka lento on vielä luokiteltu koelennoksi, on astronauttien tarkoitus jäädä jopa useaksi kuukaudeksi Kansainväliselle avaruusasemalle.

Astronautit asettuivat lähtöalustalla sisälle kapseliin kolmisen tuntia ennen laukaisua. Falcon 9 kantoraketti tankataan polttoaineella juuri ennen laukaisua, joten astronautit joutuvat olemaan raketissa tämän varsin vaarallisen vaiheen ajan. Heidän turvanaan on kuitenkin pelastusrakettijärjestelmä, joka aktivoidaan toimintavalmiuteen ennen tankkauksen aloitusta.

Falcon 9 kantoraketin polttoaine on superkylmää mahdollisimman suuren tehon saamiseksi ja siksi tankkaaminen aloitetaan vain noin 40 minuuttia ennen suunniteltua laukaisua. Samoin se määrittää, että laukaisun on tapahduttava välittömästi lähtölaskennan nollahetkellä ennen kuin polttoainen ehtii lämmetä raketin tankeissa. Esimerkiksi avaruussukkulan lähdöissä oli liikkumavaraa lennosta riippuen useitakin minuutteja.

Laukaisun jälkeen raketin ensimmäinen vaihe palasi onnistuneesti takaisin maahan merellä odottaneen lautan kannelle.

Noin kymmenen minuutin lennon jälkeen Dragon saavutti kiertoradan. Ennen sunnuntaiksi 31. toukokuuta suunniteltua telakoitumista Kansainväliseen avaruusasemaan astronauttien on tarkoitus testata avaruuskapselin toimintoja.

27.05.2020 Dragonin ensimmäinen miehitetty lento siirtyy

Dragonin laukaisu avaruuteen siirtyi huonon sään takia. Astronautit Doug Hurleyn ja Bob Behnken olivat jo avaruuskapselissa odottamassa lähtöä, kun päätös lykkäyksestä tehtiin 16 minuuttia ja 53 sekuntia ennen laukaisua.

Peruuntuneen laukaisun jälkeen astronautit odottavat
polttoainesäiliöiden tyhjentämistä ennen kuin he voivat
poistua aluksesta. Kuva NASA TV. 

Sää olisi saattanut parantua jonkin ajan kuluttua, mutta laukaisun oli tapahtuduttava sekunnilleen suunniteltuna aikana, joten sään parantumista ei voitu jäädä odottamaan.

Seuraava mahdollisuus laukaisuun on lauantaina 30. päivä toukokuuta kello 22:22.

26.05.2020 Miten Dragon 2:n koelento Demo 2 etenee

Keskiviikkona 27. päivä toukokuuta Doug Hurleyn ja Bob Behnken on tarkoitus lähteä ensimmäisinä ihmisinä SpaceX-yhtiön Dragon 2 -kapselilla avaruuteen Kennedyn Avaruuskeskuksen laukaisualustalta 39A.

Noin kolme tuntia ennen laukaisu astronautit menevät raketin nokassa olevaan kapseliin valmistautumaan laukaisuun.

Toukokuun 21. päivä Falcon 9 kantorakettia käännetään
pystyasentoon laukaisupaikalla. Kuva Nasa.

Kello 23:33 Falcon 9 kantoraketti nousee ilmaan ja kiihdyttää kohti maan kiertorataa. Vajaassa kymmenessä minuutissa aluksi raketin yhdeksän moottorinen ensimmäinen vaihe ja sitten yksimoottorinen toinen vaihe vie Dragonin ja sen paineistamattoman rahtimoduulin kiertoradalle avaruuteen. Ensimmäisen vaiheen suunniteltu käyttöaika on noin 2,5 minuuttia, jonka jälkeen se palaa takaisin ja laskeutuu merellä odottavan lautan kannelle uudelleen käytettäväksi. Raketin toinen vaihe on kertakäyttöinen ja se palaa ilmakehässä irrottauduttuaan Dragon kapselista.

Dragonin lento Kansainväliselle avaruusasemalle kestää noin 19 tuntia. Lennon aikana aluksen miehistö testaa kapselin järjestelmiä ja kokeilee muun muassa lentoa käsiohjauksella. Dragon 2 on täysin automaattinen, mutta mahdollistaa miehistön puuttumisen ohjaukseen tarvittaessa. Ensimmäisen miehitetyn koelennon tarkoitus on varmistaa, että sekä automaatiikka, että käsiohjausjärjestelmät ovat valmiita tulevia varsinaisia lentoja varten. Miehistön on myös tarkoitus nukkua ja ruokailla kapselissa. Testilennon jälkeisillä lennoilla matkustusaikaa asemalle voidaan lyhentää.

Asemaan telakoitumisen jälkeen astronauttikaksikko jää osaksi aseman miehistöä. Lennon kestoa ei ole vielä tarkkaan määritelty, mutta se voi olla yhdestä neljään kuukautta.

Kun paluumatka aikanaan alkaa, Dragon irrottautuu asemasta ja ennen varsinaista radalta poistumista hylkää rahtimoduulin, joka ohjautuu tuhoutumaan maan ilmakehään. Dragon itse suuntaa lämpökilpensä suojaamana ilmakehään 27 000 km/h nopeudella. Ilmakehässä kapselin vauhti hidastuu ja lopullinen laskeutuminen mereen tapahtuu neljän laskuvarjon kannattelemana.

SpaceX:n laiva poimii kapselin ja miehistön merestä ja kuljettaa miehet ja Dragonin satamaan.

Dragon voidaan tämän jälkeen huoltaa seuraavaa lentoa varten. Nasa on tosin alustavasti halunnut aina uuden kapselin lentoja varten.

25.05.2020 HTV-9 saapui avaruusasemalle

Japanilainen HTV-9 -rahtialus saapui maanantaina 25. toukokuuta Kansainväliselle avaruusasemlle (ISS). Alus toi mukanaan 3600 kiloa tarvikkeita aseman asukkaille.

HTV-9 lähestyy ISS:ää. Taustalla pilvien peittämä maa.
Kuva Nasa TV.

HTV-9 oli mallisarjansa viimeinen, Japani on kehittämässä aluksesta uutta HTV-X -mallia, jonka on tarkoitus toimittaa rahtia avaruusasemalla.

Kertakäyttöinen HTV on kiinnittyneenä asemaan noin kahden kuukauden ajan, minkä jälkeen se ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

23.05.2020 Dragon 2 avaruusalus

Dragon 2 on SpaceX -yhtiön avaruusalus, joka on tarkoitettu kuljettamaan ihmisiä maan kiertoradalle ja mahdollisesti kauemmaksikin avaruuteen. Lue koko artikkeli avaruuslennot.fi -sivuilla.

Havainnekuva Dragon-kapselin hätärakettien toiminnasta.
Kuva SpaceX


22.05.2020 Keitä ovat ensimmäiset Dragon-astronautit

Kun Yhdysvallat laukaisee vuosikausiin ensimmäisen kerran omalta maaperältään astronautteja avaruuteen upouudella avaruusaluksella, lähtee matkaan kaksi kokenutta avaruuslentäjää.

SpaceX yhtiön Falcon 9 kantoraketin nokassa on Dragon 2 miehistökapseli, jonka kyytiin nousevat 27. toukokuuta Doug Hurley ja Bob Behnken.

Doug Hurley (vasemmalla) ja Bob Behnken harjoittelemassa
merelle laskeutumisen jälkeistä poistumista Dracon-kapselista.
Kuva Nasa.

Lennon komentajan toimii Douglas (Doug) Hurley. Hän on 53 vuotias insinööri ja koelentäjä. Vuodesta 2000 lähtien hän on työskennellyt Nasalla ja tehnyt kaksi avaruussukkulalentoa. Ensimmäisen vuonna 2009 sukkulan STS-127 -lennolla ja toisen kerran Nasan viimeiseksi jääneellä STS-135 lennolla vuonna 2011.

Robert (Bob) Behnken on 49 vuotias insinööri, joka myöskin liittyi Nasaan vuonna 2000. Hänellä on samoin takanaan kaksi sukkulalentoa, ensimmäinen STS-123 lento vuonna 2008 ja toinen STS-130 lento vuonna 2010. Lisäksi hänet nimettiin STS-400 -lennolle, joka oli Nasan suunnitelma hätälennoksi siinä tapauksessa, että avaruudessa oleva Hubble-avaruusteleskoopin huoltolennolla oleva STS-125 -lento joutuisi vaikeuksiin ja sen miehistö pitäisi pelastaa avaruudesta.