19.01.2020 Dragonin onnistunut pelastustesti

SpaceX teki sunnuntaina 19. päivä tammikuuta onnistuneen Dragon-kapselin lennon aikaisen pelastautumistestin. Sääolojen takia testiä jouduttiin siirtämään vuorokaudella alkujaan suunnitellusta lauantaista.

Dragonia kuljettanut Falcon 9 -kantoraketti laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta ja Dragonin pelasturaketit laukaistiin parin minuutin lennon jälkeen onnistuneesti. Kapselin kyydissä ei ollut ihmisiä. Sen sijaan kapselissa oli erilaisia antureita ja mittalaitteita, sekä kaksi testinukkea, joiden istuimiin oli asennettu antureita mittaamaan millainen kokemus olisi ollut oikealle astronautille.

Dragon laskeutui laskuvarjoillaan Atlantin valtamereen, kun taas Falcon-kantoraketti odotutetusti tuhoutui testissä.

Testi oli tärkeä vaihe ennen ensimmäistä Dragon-kapselin miehitettyä lentoa Kansainväliselle avaruusasemalle.

20.01.2020: Korjattu kohta, jossa alkujaan sanottiin, että testinukeissa olisi antureita. Testinukeissa ei ollut antureita.

14.01.2020 SpaceX:n Dragon miehistökapselin koelento lähestyy

SpaceX-yhtiön rakentaman Dragon II -kapselin miehistöversion koelento, jossa testataan kapselin turvatoimintoa, lähestyy. Dragon-kapselin on tarkoitus kuljettaa Kansainväliselle avaruusasemalle miehistöjä, mutta ennen ensimmäistä miehitettyä lentoa kapselin kyky ongelmatilanteessa irrottautua kantoraketisa testaan koelennolla.

SpaceX:n on tarkoitus laukaista Falcon 9 -kantoraketti, jonka ensimmäinen vaihe on normaali kantoraketti, toinen vaihe - täytettynä polttoaineella, mutta ilman moottoreita - ja ylimpänä on itse Dragon-kapseli. Dragonin pelastusraketit käynnistetään lennon vaiheessa, jossa kantoraketti on kiihdyttänyt nopeuden sellaiseksi, että ilman vastus aiheuttaa rakettiin suurimman nousun aikaisen rasituksen. Tätä lennon vaihetta kutsutaan yleisesti nimellä max q, eli ”maximum dynamic pressure”, josta suomeksi voidaan käyttää nimitystä dynaamisen paineen maksimi.

Raketin nopeus on noin 2,5 kertaa äänennopeuden ja se lentää noin 28 kilometrin korkeudessa, kun testi tehdään. Kantoraketti tuhoutuu testissä, koska sen hallittu lentäminen ei Dragonin irtoamisen jälkeen enää ole mahdollista. Dragonin sen sijaan on tarkoitus lentää ensin omilla pelastusrakteillaan turavalliselle eteäisyydelle ja sen jälkeen laskeutua laskuvarjoilla 34 kilomertin päähän laukaisupaikasta Atlantin valtamereen.

Alkujaan tähän koelentoon tarkoitettu Dragon-kapseli tuhoutui huhtikuussa 2019 maassa tehdyssä testissä, kun sen pelasturaketit oli tarkoitus käynnistää. Testissä polttoainesyötön venttiileissä oli vuoto, joka päästi polttoainetta pienen määrän väärään kohtaan putkistossa. Seurannut häiriö rikkoi putkiston ja johti kaasujen ja polttoaineiden vuotoon sytyttäen titaanikomponentteja ja koko kapseli räjähti rakettimoottorien polttoaineiden syttyessä.

Onnistunut testilento on tärkeä askel kohti ensimmäistä miehitettyä Dragon-lentoa, joka parhaimmillaan voidaan tehdä muutama kuukausi testin jälkeen.

Testi on tarkoitus suorittaa alkuvuodesta 2020. Tällä hetkellä päiväksi on suunniteltu 18. tammikuuta.

20.01.2020: Korjattu kohta, jossa alkujaan sanottiin, että toisessa vaiheessa ei olisi polttoainetta. Toinen vaihe oli täytetty normaaliin tapaan polttoaineella, koska se oli yksinkertaisin tapa saada sopivan painoinen raketti.

22.12.2019 Boeing Starliner laskeutui

Boeing Starliner laskeutui miehittämättömältä koelennolta sunnuntaina 22. joulukuuta White Sandsin lentotukikohtaan New Mexicoon Yhdysvalloissa. Starliner ei käynyt Kansainvälisellä avaruusasemalla lennon alkuvaiheessa tapahtuneen teknisen ongelman takia.

CST-100 Starliner laukaistiin avaruuteen 20. päivä joulukuuta Atlas V -kantoraketilla. Kun Starliner irrottautui Atlaksen toisesta vaiheesta ja aloitti oman itsenäisen lentonsa, oli Starlinerin automaatiota ohjaava kello 11 tuntia väärässä ajassa. Tästä syystä kapseli ei tehnyt oikeaa radankorjauspolttoa, vaan sen sijaan kulutti polttoainetta turhaan asennonsäätöön. Lennonjohdolla oli myös aluksi vaikeuksia saada kapselia hallintaansa - tämä johtui mahdollisesti siitä, että lennon johdon komentojen välitys oli juuri sillä hetkellä vaihtumassa satelliitista toiselle ja tämä saattoi aiheuttaa hetken katkoksen yhteyksissä.

Starlinerin lento saatiin vakautettua sopivalle kiertoradalle, mutta koska polttoainetta oli kulunut ennakoitua enemmän, ei Kansainvälistä avaruusasemalle talakoitumista enää haluttu yrittää.

Starlinerilla onnistuttiin tekemään kuitenkin useita testejä. Esimerkiksi kapselin kykyä lentää hallitusti  avaruudessa ja telakoitumisessa tarvittavaa kykyä pysähtyä paikoilleen suhteessa avaruusasemaan voitiin testata, vaikka avaruusaseman läheisyydessä ei oltukaan.

Kolmantena lentopäivänä Starliner ohjattiin lakeutumaan maahan ja onnitunut lasku laskuvarjoilla kuivalle maaperälle päätti osittain epäonnistuneen koelennon.

Nasa ja Boeing jatkavat lennon tietojen analysointia ja alkuvaiheen ajastinongelman selvittelyä. Analyysien pohjalta tehdään päätös milloin Starliner on valmis ensimmäiseen miehitettyyn lentoon avaruusasemalle.

20.12.2019 Boeing Starliner vaikeuksissa

Perjantaina 20. joulukuuta onnistuneesti avaruuteen laukaistu Boeing CST-100 Starliner kapseli ei kuitenkaan onnistunut käyttämään moottoreitaan kiertoratansa säätöön sen jälkeen kun se oli irrotettu kantoraketin toisesta vaiheesta.

Atlas V -kantoraketti vei Starlinerin avaruuteen ja kapselin oli sen jälkeen tarkoitus käyttää omia rakettejaan saavuttaakseen suunnitellun alustavan kiertoradan, jolla sen oli tarkoitus lähestyä Kansainvälistä avaruusasemaa. Starlinerin automaattiohjauksessa oli kuitenkin ongelmia ja kapseli kulutti enemmän polttoainetta kuin oli tarkoitus, eikä oikeaa kiertorataa saavutettu. Vaikka kapseli onnistuttiin samaan vakaalle kiertoradalle, ei avaruusasemalle lentäminen ole enää mahdollista ja Starlinerin on tarkoitus laskeutua maahan kahden vuorokauden kuluttua.

20.12.2019 Boeing Starliner avaruuteen

Boeing Starliner laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa perjantaina 20. joulukuuta klo 13.36 Kennedyn avaruuskeskuksesta Yhdysvalloista. Lento on miehittämätön koelento ennen vuoden 2020 ensimmäiselle puoliskolle suunniteltua ensimmäistä miehitettyä lentoa.

Starliner on Boeingin rakentama miehistönkuljetuskapseli Nasan kaupalliseen miehistöohjelmaan. Kapseli on suunniteltu kuljettamaan jopa seitsemän astronauttia avaruuteen. Kahdella ensimmäiselle miehitetyllä lennolla avaruuteen on tarkoitus kuitenkin laukaista kolme astronauttia.

Tällä koelennolla kapselin kyydissä on ihmismäinen testinukke, joka sisältää antureita, joilla mitataan laukaisussa ja lennon aikana ihmiseen vaikuttavia voimia ja olosuhteita. Lisäksi mukana on noin 270 kiloa rahtia vietäväksi avaruusasemalle. Joulun läheisyyden takia mukana on joululahjoja aseman asukkaille.

Boeingin kapselin on tarkoitus telakoitua automaattisesti asemaan 26 tunnin lennon jälkeen lauataina 21. päivä. Viikkoa myöhemmin, 28. päivä, kapseli irrottautuu avaruusasemasta ja laskeutuu New Mexicoon. Starliner on suunniteltu laskeutumaan kuivalle maalle - toisin kuin esimerkiksi Apollo-kuukapselit, jotka laskeutuivat mereen.

Starliner laukaistiin avaruuteen Atlas V -kantoraketilla. Atlas V on kaksivaiheinen kantoraketti, jolla on tehty jo 80 lentoa. Raketti on kertakäyttöinen, eli sen mikään osa ei laskeudu maahan uudelleenkäytettäväksi.

SpaceX teki vastaavan miehittämättömän koelennon omalla Dragon 2 miehistökapselillaan maaliksuussa 2019. Nasan suunnitelmissa sekä Dragonia että Starlineria käytetään miehistöjen kuljettamiseen Kansainväliselle avaruusasemalla, jolloin riippuvuus venäläisestä Sojuzista päättyy.

Yhdysvallat ei ole omalta maaperältään laukaissut ihmisiä kiertoradalle viimeisen vuonna 2011 tehdyn avaruussukkulalennon jälkeen.

Päivitys: Starliner ei onnistunut saavuttamaan aiottua kiertorataa. Kun Starliner irrottautui kantoraketin toisesta vaiheesta, sen oli tarkoitus käyttää omia moottoreitaan saavuttaakseen alustavan tavoitekiertoradan. Tämä kuitenkin epäonnistui ja Boeing yhdessä Nasan kanssa selvittää miten lentoa voidaan jatkaa.

06.12.2019 Kaksi rahtialusta kohti avaruusasemaa

Kaksi rahtialusta on laukaistu avaruuteen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Torstaina 5. joulukuuta SpaceX laukaisi Dracon-aluksen ja perjantaina 6. joulukuuta Venäjä laukaisi Progress-aluksen.

SpaceX:n laukaisema Dracon uudelleenkäytettävä ja nyt laukaistu on jo kolmatta kertaa matkalla avauusasemalle. Aluksen on määrä saapua perille sunnuntaina 8. joulukuuta. Dracon ei telakoidu automaattisesti, vaan aseman miehistö ottaa ebsub kapselista kiinni robottikädellä ja myöhemmin  lennonjohto maasta kauko-ohjaa robottikädellä kapselin kiinni telakointiporttiin.

Kertakäyttöinen Venäläinen Progress 74 saapuu asemalle maanantaina 9. joulukuuta. Progress telakoituu yleensä automaattisesti avaruusasemaan, mutta tarvittaessa asemalla oleva kosmonautti voi hoitaa telakoinnin kauko-ohjaimella.

Molempien rahtialusten kyydissä on tarvikkeita, ruokaa ja juomaa aseman miehistöille. Joulun läheisyyden takia mukana on oletettavasti erityisiä yllätyksiä, mutta niistä tiedottajat ovat etukäteen puhua vain vihjauksin.

25.11.2019 Dragon V2 ja CST-100 Starliner

Nasa rahoittaa kahta yritystä, jotka rakentavat avaruuskapseleita, joilla on tarkoitus lennättää miehistöjä Kansainväliselle avaruusasemalle. Lentojen oli tarkoitus alkaa 2015 vuonna, mutta rahoitus- ja muiden viiveiden takia ensimmäinen miehistö lentää aikaisintaan vuonna 2020.

CST-100 Starliner on Boeing-yhtiön rakentama kapseli, joka on tarkoitus laukaista avaruuteen Atlas V -kantoraketilla. Kapseliin mahtuu jopa seitsemän astronauttia, mutta ensimmäisellä lennolla mukana on kolme – kaksi Nasan astronauttia ja yksi Boeinging koelentäjä.

Boeingilla on ollut erilaisia viivästyksiä Starlinerin rakentamisessa. Viimeisimmät viivästykset ovat johtuneet ongelmista kapselin paluussa maahan käytettävistä laskuvarjoista ja laukaisun yhteydessä vakavassa häiriötilanteessa käytettävästä pelastusrakettijärjestelmästä.

Marraskuun 4. päivä 2019 Boeing teki testin, jossa pelastusrakettijärjestelmää jälleen testattiin. Testi tehtiin käynnistämällä pelastusraketit lähtöalustalla, jolloin Starliner onnistuneesti nousi ilmaan, kääntyi oikeaan asentoon laskuvarjojen avaamiseksi ja laskeutui maahan. Testi osoitti pelastusrakettien toimivan suunnitellusti, mutta yksi kolmesta laskuvarjosta ei auennut, joten ongelmat laskuvarjojen kanssa jatkuvat. Boeinging mukaan kahden varjon toimiminen on riittävää.

Dragon V2 on SpaceX:n kehittämä ihmisten kuljetukseen soveltuva versio Dragon rahtialuksesta. SpaceX:llä on ollut oman kapselinsa kanssa samoja vaikeuksia kuin Boeingilla Starlinerin kanssa. Dragonin laskuvarjoja on jouduttu suunnittelemaan uudelleen ja Dragonin pelastusrakettijärjestelmä räjähti testissä huhtikuun 20. päivä 2019. Räjähtänyt kapseli oli jo tehnyt onnistuneen miehittämättömän koelennon Kansainväliselle avaruusasemalle maaliskuussa.

Nasan sisäinen tarkastus julkaisi marraskuussa 2019 raportin, jossa se erityisesti varoitti kiirehtimästä sekä Boeinging, että SpaceX:n projekteja, koska havaittuja ongelmia oli sen mukaan runsaasti. Tarkastusraportissa kiinnitetään huomiota siihen, että monien tärkeiden testien ajoitusta on siirretty myöhemmäksi, jopa niin että niitä on tarkoitus tehdä vasta ensimmäisillä lennoilla.

Sisäinen tarkastus kehotti Nasaa varautumaan hankkimaan edelleen lentoja amerikkalaisille astronauteille venäläisestä Sojuz-raketista, jolla kaikki miehistölennot tällä hetkellä tehdään. Paikkoja ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi saatavilla Venäjän avaruushallinnon jo varauduttua amerikkalaisten omiin lentoihin. Tämä voi johtaa siihen, että Nasa voi joutua vähentämään omien astronauttiensa määrän Kansainvälisellä avaruusasemalla yhteen.

Tarkastus kiinnitti huomiota myös Boeingille maksettuihin lisämaksuihin, joiden perusteista tarkastuksella ja Boeingilla on eri näkemys.

Boeing ja SpaceX ovat kuitenkin vakuuttuneita, että tekniset ongelmat on pääosin ratkaistu ja lennot voidaan aloittaa vuoden 2020 aikana.

Nasan tarkastusraportti: https://oig.nasa.gov/docs/IG-20-005.pdf
Tarkastusraportin esittely: https://youtu.be/RtM9s4420-w