07.09.2019 Intian kuulaskeutuja epäonnistui

Intialainen Chandrayaan-2 luotaimesta irrotettu Vikram-laskeutuja yritti perjantai-iltana 6. päivä syyskuuta laskeutua Kuun pinnalle. Laskeutujan kyydissä oli myös mönkijä, jonka oli tarkoitus liikkua kuun pinnalla. Laskeutuminen näyttää kuitenkin epäonnistuneen.

Chandrayyan-2 on toinen Intian kuulento. Chandrayaan-1 oli kuuta kiertänyt luotain, joka laukaistiin avaruuteen lokakuussa 2008. Luotain kiersi Kuuta huhtikuuhun 2009 asti, jolloin erilaisten teknisten häiriöiden jälkeen yhteys luotaimeen menetettiin kokonaan. Marraskuussa 2008 luotaimesta irrotettiin törmäysluotain, joka ohjattiin onnistuneesti törmäämään Kuun pintaan ilman aikomustakaan yrittää pehmeää laskeutumista.

Heinäkuuussa 2019 avaruuteen laukaistu Chandrayaan-2 puolestaan koostui kuun kiertoradalle jääneestä tutkimusluotaimesta ja pehmeää laskeutumista yrittäneestä Vikram-laskeutujasta. Laskeutumisyrityksen aikana menetettiin radioyhteys laskeutujaan, joten heti laskeutujan tarkasta kohtalosta ei ole tietoa. Lasketuja näytti ajautuneen jonkin verran sivuun suunnitellusta kohteesta ennen yhteyden katkeamista.

Intian oli tarkoitus laskeutua Kuun etelänavan läheisyyteen ja olla vasta neljäs valtio, joka onnistuu laskeutumaan Kuuhun. Aiemmin Venäjä (Neuvostoliitto), Yhdysvallat ja Kiina ovat laskeutuneet Kuun pinnalle. Yhdysvallat on ainoa joka on laskeutunut kuuhun ihmisiä kuljettavalla aluksella.

Aiemmin huhtikuussa tänä vuonna Israelilainen SpaceIL yritti laskeutua Beresheet-laskeutujallaan Kuuhun, mutta laskeutuminen epäonnistui.

Lisää Intian kuuluotaimesta englanniksi Intian avaruusjärjestön Chandrayaan-2 sivuilla.

27.8.2019 Miehittämätön Sojuz avaruusasemalle

Sojuz MS-14 alus onnistui toisella yrityksellä telakoitumaan Kansainväliseen avaruusasemaan tiistaiaamuna 27. elokuuta. Sojuzin ensimmäinen telakointiyritys 24. päivä epäonnistui, kun automaattinen Kurz-telakoitijärjestelmä ei pystynyt suuntaamaan lentoa kohti telakointiporttia.

Normaalisti Sojuz-alukset ovat miehitettyjä, mutta MS-14 on poikkeuksellisesti ilman miehistöä. Venäjän avaruushallinto haluaa siirtyä käyttämään uutta kantorakettia miehitettyjen Sojuz-alusten laukaisussa ja MS-14 oli testilento, jolla varmistettiin kantoraketin ja Sojuz-aluksen yhteensopivuus. Sojuzin kyydissä oli muun muassa ihmisen kaltainen robotti, jonka antureilla tutkittiin laukaisun kohdistamia kiihtyvyysvoimia ja tärinöitä ihmismatkustajaan. Lisäksi Sojuzin kyydissä oli tarvikkeita avaruusasemalle, joten Sojuz toimi rahtialuksena.

MS-14 telakoinnin epäonnistumisen arveltiin johtuvan Kansainvälisen avaruusaseman telakointiportin lähettimen vikaantumisesta. Näin ollen automaattinen Kurz-järjestelmä ei saanut suunnattua Sojuzia oikein ja avaruusaseman miehistö keskeytti lähestymisen. Sojuz lensi turvallisen etäisyyden päähän asemasta odottamaan ongelman ratkaisua. Jos Sojuz olisi ollut miehitetty, kuten normaalisti on, olisi Sojuzin miehistö ohjannut kapselin käsiohjauksella telakoitumaan asemaan. Jos kyse olisi puolestaan ollut miehittämättömäksi suunnitellusta Progress-rahtialuksesta, olisi alus voitu telakoida asemalla olevalla kauko-ohjaimmella. Sojuzia ei kuitenkaan voida ohjata asemalta vaan vain Sojuzin sisältä.

Koska telakointiportin järjestelmissä ilmeisesti oli vikaa, päättivät venäläiset telakoida MS-14 -aluksen toiseen porttiin. Tämä portti oli kuitenkin jo Sojuz MS-13:ta käytössä, joten avaruusaseman miehistö joutui lentämään MS-13 -aluksen käsiohjauksella Zvezda-moduulin telakointiportista vialliseen Poisk-moduulin porttiin. Siltä varalta, että telakointi ei onnistuisi, joutui kolme aseman miehistön jäsentä menemään Sojuziin siirtolennon ajaksi. Jos telakointi olisi epäonnistunut, eikä ongelmaa olisi pystytty ratkaisemaan, he olisivat joutuneet palaamaan Sojuzilla maahan, eikä asemalle voida jättää ketään ilman kotiinpaluumahdollisuutta.

Asemalle jäi siirron ajaksi toiset kolme astro- ja kosmonauttia, sillä heille oli varattu Sojuz MS-12 alus, joka oli telakoituneena Rassvet moduuliin.

MS-13:ta siirron jälkeen MS-14 onnistui telakoitumaan Zvezda-moduuliin.

29.07.2019 Artemis-ohjelmalla kuuhun 2024

Nasa on käynnistänyt uuden kuu-ohjelman. Kun Apollo-ohjelma päättyi 1972, päättyi myös ihmisen avaruuslennot muualle kuin matalalle Maan kiertoradalle. Nyt Nasalla on kehitteillä yhdessä yksityisten yritysten kanssa Artemis-ohjelma, jonka puitteissa Kuuhun on tarkoitus laskeutua vuoden 2024 aikana ja saada ihminen pysyvästi Kuuhun vuoteen 2028 mennessä.

Lue lisää Artemis-ohjelmalla kuuhun 2024

25.07.2019 Apollo 11 lennosta kuuhun 50 vuotta

Amerikkalaiset Neil Amstrong ja Buzz Aldrin kävelivät Kuun pinnalla ensimmäisinä ihmisinä heinäkuussa vuonna 1969. Viisitioista vuotta sitten Avaruuslennot.fi -sivuilla muisteltiin lentoa (Ensimmäiset ihmiset toisella taivaankappaleella) ja pohdittiin toteutuuko silloisen presidentti Bushin asettama tavoite palata kuuhun vuoteen 2020 mennessä.

Kuuohjelmat ovat muuttuneet Yhdysvaltojen hallinnon vaihdosten mukana useaan kertaan, mutta jälleen tavoitteena on saada ihminen Kuuhun, tällä kertaa vuoden 2024 aikana. Tämä tuorein ohjelma perustuu NASA:n ja yksityisten yritysten yhteistyöhön.

31.10.2014 SpaceShipTwo tuhoisassa onnettomuudessa

Virgin Galactic -yhtiölle kehitteillä oleva SpaceShipTwo -alus tuhoutui vakavassa onnettomuudessa koelennolla 31. päivä lokakuuta. Onnettomuus johti yhden henkilön kuolemaan ja toisen vakavaan loukkaantumiseen.

Scaled Composites -yhtiö kehittää SpaceShipTwo avaruusalusta ja sitä kuljettavaa WhiteKnightTwo lentokonetta Virgin Galactic -yhtiölle turistien lennättämiseksi lyhyelle avaruuslennolle. SpaceShipTwo on suurennettu versio SpaceShipOne aluksesta, jolla Scaled Composites voitti X Prize kilpailun, jossa tavoitteena oli rakentaa ensimmäinen miehitetty avaruusalus, jolla voitiin tehdä kaksi peräkkäistä lentoa avaruuteen enintään kahden viikon välein.

SpaceShipTwo-aluksen onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä, mutta onnettomuus tapahtui pian sen jälkeen, kun SpaceShipTwo oli irrotettu kuljetuskoneesta ja se oli käynnistänyt rakettimoottorinsa. Koelento oli ensimmäinen sen jälkeen, kun Scaled Composites toukokuussa ilmoitti muuttavansa rakettimoottorin kiinteän kumipohjaisen polttoaineen uuteen muovipohjaiseen tavoitteena vakaampi toiminta yli 20 sekuntia kestävässä moottorin käytössä.


29.10.2014 Cygnus tuhoutui lähdössä

Orbital Sciences yhtiön Antares-kantoraketti räjähti vain muutama sekunti laukaisun jälkeen keskiviikkona puolenyön jälkeen. Antares-raketin oli määrä toimittaa avaruuteen miehittämätön Cygnus-kapseli, jonka oli tarkoitus viedä rahtia Kansainväliselle avaruusasemalle.

Antares-raketin rähähdys ei aiheuttanut maassa vahinkoja ihmisille, mutta vaurioitti laukaisualueen rakenteita ja johti asemalla aiotun rahdin menetykseen. Haverin syy on toistaiseksi tuntematon, mutta onnettomuustutkinta on käynnissä.

Antares-kantoraketti ja Cygnus-rahtikapseli ovat osa ohjelmaa, jossa Nasa ostaa yksityisiltä toimijoilta rahdin kuljetusta Kansainväliselle avaruusasemalle. Orbitalin lisäksi toinen palvelua tarjoava yhtiö on SpaceX.

Laukaisu oli viides Antares-raketin laukaisu. Cygnus on vieraillut avaruusasemalla aiemmin jo yhden demonstraatiolennon ja kahden aseman huoltolennon verran.

Vaikka Cygnus ei voinutkaan suunnitellusti toimittaa rahtia asemalle, ei asemalle synny välitöntä puutetta mistään tarvikkeista, vaan varastot riittävät joka tapauksessa 4 - 6 kuukauden ajaksi. Lisäksi venäläinen Progress-rahtialus laukaistiin kohti avaruusasemaa 29. lokakuuta ja se telakoitui asemaan nopean rataprofiilin ansiosta vain kuuden tunnin lennon jälkeen.

Progress-aluksen lisäksi asemalla on telakoituneena myös Eurooppalainen ATV-rahtialus, joka laukaistiin avaruuteen 29. päivä heinäkuuta 2014.


29.09.2013 Cygnus telakoitui

Orbital Sciences -yhtiön miehittämätön Cygnus -rahtialus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan sunnuntaina 29. syyskuuta.

Telakoituminen oli ensimmäinen Cygnuksekselle, mutta ei ensimmäinen yksityisen yrityksen rahtialuksen telakoituminen, sillä SpaceX -yhtiön Dracon kapseli on vieraillut asemalla jo kaksi kertaa.