18.03.2020 SpaceX laukaisi 60 Starlink-satelliittia

SpaceX:n 15. päivä keskeytynyt laukaisu onnistui toisella yrittämällä 18. maaliskuuta. Falcon 9 kantoraketti vei avaruuteen 60 Starlink-tietoliikennesatelliittia.

Laukaisu oli ensimmäinen kerta, jossa aiemmin käytetty Falcon 9 -kantoraketin ensimmäinen vaihe teki viidennen lennon avaruuteen. Tällä lennolla käytettiin myös toista kertaa uudelleen aiemmin lentäneitä hyötykuorman suojia. Suojat ovat kaksi raketin nokassa olevaa kuorenpuolikasta, jotka irrotetaan, kun kuljetettavat satelliitit eivät enää altistu ilmanvastukselle.

Tällä kertaa SpaceX ei onnistunut ensimmäisen vaiheen laskeutumisessa, joten se ei enää lennä kuudetta kertaa avaruuteen.

19.03.2020: Korjattu kohta, jossa sanottiin, että hyötykuorman suojia ei olisi käytetty aiemmin uudelleen. Tämä lento oli toinen lento, jolla käytettiin jo avaruudessa lentäneitä suojia.

15.03.2020 Starlink-laukaisu keskeytyi juuri ennen laukaisua

SpaceX:n Starlink-satelliittien laukaisu peruuntui aivan viime hetkellä sunnuntaina 15. päivä maaliskuuta. Normaalisti edennyt lähtölaskenta eteni kantoraketin moottorien käynnistykseen asti, kun ilmeisesti jokin moottoreista ei toiminut normaalisti ja laukaisu keskeytyi automaattisesti.

SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin ensimmäisessä vaiheessa on yhdeksän moottoria. Laukaisuhetkellä moottorien käynnistyessä tietokone varmistaa, että kaikki moottorit saavuttavat suunnitellut tehon. Nyt niin ei käynyt ja siksi kaikki rakettimoottorit sammutettiin.

Tämä laukaisu olisi ollut ensimmäinen kerta, kun sama Falcon 9 kantoraketti olisi laukaistu viidennelle lennolleen. SpaceX tavoittelee raketeilleen nopeaa uudelleenkäytettävyyttä ja tällä hetkellä Falcon 9 -kantoraketin ensimmäinen vaihe saadaan lennon jälkeen valmiiksi seuraavaan lentoon noin kahdeksassa viikossa.

07.03.2020 Viimeinen Dragon I kohti avaruusasema

SpaceX laukaisi lauantai aamuna 7. maaliskuuta (Suomen aikaa) Dragon-rahtikapselin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Kyse on ensimmäisen sukupolven Dragonin viimeisestä lennosta.

Laukaisu tehtiin SpaceX:n Falcon 9 kantoraketilla, joka toimitettuaan Dragonin ja kantoraketin toisen vaiheen onnistuneesti avaruuteen, laskeutui takaisin Cape Canaveralin avaruuskeskukseen. Laskeutuminen oli 50. kerta, kun SpaceX palautti onnistuneesti kantoraketin ensimmäisen vaiheen joko maan pinnalle tai merelle laskeutumislautalle.

SpaceX:n kantoraketti ja Dragon ovat moneen kertaan käytettäviä. Lennolla käytetty Falcon 9 kantoraketti teki toisen lentonsa ja Dragon kapseli lähti kolmannelle lennolleen avaruuteen.

Dragonin on tarkoitus saapua avaruusasemalle maanantaina. Aseman kolmen hengen miehistö vastaanottaa lähes kaksi tuhatta kiloa ruokaa, juomaa, tarvikkeita ja tutkimusvälineitä. Dragonin on tarkoitus viipyä asemalla neljä viikkoa, jonka jälkeen se laskeutuu mereen ja tuo lastinaan tutkimustuloksia ja näytteitä jatkotutkimuksiin maahan.

Jatkossa SpaceX siirtyy käyttämään Dragon-kapselin kehittyneempää toista versiota. Dragon II kapselista on kaksi versiota, toinen ihmisten lennättämiseen avaruusasemalle ja toinen rahdin kuljettamiseen. Uusi rahtiversio eroaa vanhasta muun muassa siinä, että se pystyy telakoitumaan Kansainväliseen avaruusasemaan itsenäisesti. Vanhan version kiinnittäminen avaruusasemaan hoidettiin aseman robottikädellä, kun Dragon oli ensin lentänyt lähelle asemaa.

08.02.2020 Boeing Starlinerin vaikeudet jatkuvat

Kansainväliselle avaruusasemalle miehistöjä kuljettamaan kehitteillä oleva Boeing Starliner teki joulukuussa 2019 koelennon, jonka alussa ilmeni ongelmia tietokoneen ajastimen kanssa. Lennon ongelmista on julkaistu alustava selvitys, jossa kerrotaan myös muista Starlinerin puutteista.

Boeing CST-100 Starliner lähtöalustalla Atlas V -kantoraketin
kärjessä ennen joulukuun koelentoa. Kuva: NASA.

Nasan tarkastus yhdessä Boeingin kanssa on kertonut, että myös Starlinerin testilennon laskeutumiseen liittyi tietokoneohjelmiston ongelma, joka kuitenkin ehdittiin korjata lennon aikana ennen laskeutumista. Virhe olisi johtanut ongelmiin huoltomoduulin irrotusvaiheessa, jolloin ohjausmoottorit olisivat toimineet toisin kuin oli suunniteltu ja olisi ollut mahdollista, että huoltomoduuli ja miehistömoduuli olisivat törmänneet toisiinsa.

Nasan tarkastuksessa on löydetty runsaasti puutteita Boeinging ohjelmistokehitysprosessissa ja tämän takia ennen seuraava Starlinerin lentoa ohjelmistot on tarkistettava huolellisesti. Vielä ei ole tiedossa onko Starlinerilla tehtävä myös uusi miehittämätön koelento ennen ensimmäistä miehitettyä lentoa. Eikä selvitysten vaatima aika ole vielä tiedossa.

Starlinerin joulukuisen koelennon alussa Boeingilla oli vaikeuksia välittää satelliittiyhteydellä komentoja avaruusalukselle. Kun Starlinerin ajastinvirhe esti suunnitellun radankorjauspolton ja sen sijaan alus tarpeettomasti korjaili asentoaan, yritti Boeing lähettää ohjauskomentoja aluksen hallitun lennon palauttamiseksi. Nyt selvitysten perusteella uskotaan, että komentoja ei saatu lähetettyä perille, koska matkpuhelinverkon tukiasemat häiritsivät radioyhteyttä. Ongelman selvittely tältä osin jatkuu.

06.02.2020 Christina Koch ennätyslennolta Maahan

Sojuz MS-13 laskeutui Kazakstaniin torstaina 6. päivä helmikuuta. Sojuzin kyydissä palasi Kansainväliseltä avaruusasemalta Christina Koch (NASA), Luca Parmitano (ESA) ja Alexander Skvortsov (Roscosmos).

Christina Koch poistumassa Sojuz-kapselista. Kuva: NASA.

Koch oli avaruudessa ensimmäistä kertaa ja hänen lentonsa kokonaiskestoksi tuli 328 päivää. Alkujaan hänen oli tarkoitus olla avaruudessa noin kuusi kuukautta, mutta lentoa jatkettiin ja näin syyskuussa 2019 venäläiset pystyivät järjestämään Arabiemiirikuntien Hazzaa al-Mansoorille lyhyen seitsemän päivän vierailun avaruusasemalle.

Kochin lento on pisin naisen avaruuslento ja vain vähän lyhyempi kuin pisin Nasan astronautin lento - 340 päivää, jonka Scott Kelly oli avaruudessa 2015 - 2016.

Koch oli mukana kuudella avaruuskävelyllä, joiden yhteiskesto oli 42 tuntia ja 15 minuuttia.

Pitkäkestoisin ihmisen yhtäjaksoinen avaruuslento on venäläisen Valery Polyakovin 438 päivää Mir-avaruusasemalla tammikuusta 1994 maaliskuuhun 1995.

Parmitano ja Skvortsov olivat avaruudessa 201 päivää.

Avaruusasemalle jäi kolmen hengen miehistö ja seuraava kolmen hengen täydennys on tarkoitus laukaista huhtikuussa.

29.01.2020 Starlink-3 laukaisu

SpaceX laukaisi 29. päivä tammikuuta Falcon 9 kantoraketillaan neljännen erän Starlink-tietoliikennesatelliittejaan avaruuteen.

SpaceX rakentaa tuhansien pienten tietoliikennesatelliittien verkostoa matalalle Maan kiertoradalle. Satelliittien on tarkoitus tarjota internetyhteyksiä lähes kaikkialle.

Starlink-satelliitteja laukaistiin avaruuteen kerralla 60 kappaletta. SpaceX on kolmella aiemmalla laukaisulla vienyt avaruuteen kuusikymmentä satelliittia per laukaisu sekä aiemmin kaksi testisatelliittia. Tämä laukaisu oli numeroltaan laukaisu kolme, koska ensimmäinen 60 kappaleen erän laukaisun oli vielä satelliittien kehitysversioita ja SpaceX nimesi kyseisen laukaisun numeroksi nolla.

Starlink-satelliitit pystyvät liikkumaan itsenäisesti avaruudessa ja ne hakeutuvat vähitellen kukin omalle tavoitekiertoradalleen 550 kilometrin korkeuteen. Laukaisutilanteessa kaikki satelliitin päästetään lentoon yhtenä ryppäänä ja ne siksi ne aluksi lentävät yhdessä jonomuodostelmassa.

Laukaisun yhteydessä SpaceX onnistui jälleen palauttamaan Falcon 9 -kantoraketin ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettäväksi. Kantoraketti laskeutui sitä merellä odottaneelle lautalle. Lisäksi SpaceX sai laivallaan kiinni laukaisun aikana toisen satelliiteille suojaa antaneista nokan suojakuoren puolikkaista - joka myöskin on tarkoitus käyttää uudelleen tulevilla lennoilla. Suojakuoret laskeutuivat merelle laskuvarjon varassa ja SpaceX:n kaksi nopeakulkuista laivaa oli niitä odottomassa. Laivojen kannen yläpuolelle on viritetty verkko, johon kuoret yritetään saada pyydystettyä.

SpaceX:n suunnitelmissa on jopa yli kaksikymmentä Starlink-satelliittien laukaisulentoa vuoden 2020 aikana.

19.01.2020 Dragonin onnistunut pelastustesti

SpaceX teki sunnuntaina 19. päivä tammikuuta onnistuneen Dragon-kapselin lennon aikaisen pelastautumistestin. Sääolojen takia testiä jouduttiin siirtämään vuorokaudella alkujaan suunnitellusta lauantaista.

Dragonia kuljettanut Falcon 9 -kantoraketti laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta ja Dragonin pelasturaketit laukaistiin parin minuutin lennon jälkeen onnistuneesti. Kapselin kyydissä ei ollut ihmisiä. Sen sijaan kapselissa oli erilaisia antureita ja mittalaitteita, sekä kaksi testinukkea, joiden istuimiin oli asennettu antureita mittaamaan millainen kokemus olisi ollut oikealle astronautille.

Dragon laskeutui laskuvarjoillaan Atlantin valtamereen, kun taas Falcon-kantoraketti odotutetusti tuhoutui testissä.

Testi oli tärkeä vaihe ennen ensimmäistä Dragon-kapselin miehitettyä lentoa Kansainväliselle avaruusasemalle.

20.01.2020: Korjattu kohta, jossa alkujaan sanottiin, että testinukeissa olisi antureita. Testinukeissa ei ollut antureita.