20.02.2021 Cygnus-rahtialus kohti avaruusasemaa

Northrop Grumman laukaisi lauantaina 20. päivä helmikuuta miehittämättömän Cygnus NG-15 -rahtilennon kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Antares-kantoraketin laukaisu lastinaan Cygnus NG-15. Kuva NASA.

Cygnus laukaistiin Antares-raketilla Wallopsin lentotukikohdasta Virginiasta. Cygnuksen on määrä saapua avaruusasemalle vajaan kahden päivän lennon jälkeen maanantaina mukanaan noin 3810 kg tarvikkeita aseman miehistön käyttöön.


18.02.2021 Nasan Mars-mönkijä onnistuneesti perille

Nasan mönkijä laskeutui Marsin pinnalle 18. päivä helmikuuta illalla noin kello 23 Suomen aikaa. Mönkijä lähetti laskeutumisen ajan tietoa lennon etenemisestä ja pian laskeutumisen jälkeen ensimmäiset kuvat Marsin pinnalta.

Havainnekuva Perseverance-mönkijän laskeutumisesta. 
Kuvassa laskeutumisalus laskee vaijereilla mönkijän Marsin pinnalle.
Kuva NASA

Maan ja Marsin suuren etäisyyden takia radioviesteillä planeettojen välillä kesti kulkea noin 11 minuuttia. Mönkijän saapumisesta Marsin ilmakehään planeetan pinnalle asettumiseen kului aikaa runsaat seitsemän minuuttia, joten kaikki laskeutumiseen liittyvät vaiheet laskeutumisalus joutui tekemään itsenäisesti ilman Maassa olevan lennonjohdon mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumiin.

Perseveranceksi nimetyn mönkijän on tarkoitus aloittaa tutkimustyönsä sen jälkeen, kun lennonjohto on varmistanut kaikkien laitteiden ja järjestelmien olevan kunnossa yli kuuden kuukauden avaruusmatkan jäljiltä.

Perseverance on ensimmäinen Mars-mönkijä, jonka tehtäviin kuuluu etsiä menneen elämän merkkejä - erityisesti kallioperästä, jonka tiedetään Maassa säilöneen vanhoja elämän merkkejä. Lisäksi mönkijä kerää ja säilöö näytteitä, jotka on tarkoitus myöhemmin noutaa Maahan tutkittaviksi. Perseverance siis kuitenkin vain kerää ja sinetöi näytteet, mutta jonkin myöhemmän Mars-lennon tehtäväksi jää etsiä ja lähettää näytteet Maahan.

Havainnekuva Ingenuity-kopterista. Kuva NASA.

Mönkijä toi mukanaan Marsiin myös 1,8 kg painavan, noin puolen metrin korkuisen ja siipiväliltään 1,2 metrisen Ingenuity kopterin. Kopterin energialähteenä on akut, joita ladataan aurinkokennoilla.  Kopterilla on tarkoitus tehdä yksi tai useampi lento kuukauden aikana. Laitteen tarkoitus on ensimmäisen kerran demonstroida vieraan planeetan kaasukehässä lentävää tutkimusvälinettä. Kopteri pystyy itsenäisesti toteuttamaan lennonjohdon sille välittämän lentosuunnitelman ja käyttämään kahta kameraansa lentoreitin kohteiden kuvaamiseen. Erityisen haasteen kopterin suunnittelijoille tuotti Marsin kaasukehä, joka on tiheydeltään vain prosentin Maan ilmakehästä ja siten tarvitaan paljon tavallista Maassa käytettävän dronen potkureita suuremmat potkurilavat.


15.02.2021 Venäläinen rahtialus kohti Avaruusasemaa

Venäläinen miehittämätön Progress 77 -rahtialus laukaistiin avaruuteen Kazakstanista maanantaina 15. päivä helmikuuta. Matkaan lähti noin 2460 kg polttoainetta, vettä ja erilaisia tarvikkeita Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) käyttöön.

Progress MS-16 aluksen (Progress 77 lento) laukaisu. Kuva NASA TV

Progressin on tarkoitus saapua avaruusasemalle keskiviikkona 17. helmikuuta. Aluksen on suunniteltu pysyvän avaruudessa heinäkuuhun 2021 asti. Progress telakoituu venäläiseen Pirsk-moduuliin. 

Heinäkuussa 3580 kg painava lähes viisi metriä pitkä ja halkaisijaltaan 2,5 metrinen Pirsk-moduuli irrotetaan asemasta ja Progress vie sen mukanaan tuhoutumaan ilmakehässä. Pirsk moduulista tulee ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu Kansainvälisen avaruusaseman moduuli, joka poistetaan käytöstä. 

Pirsk-moduulin tilalle Venäjä aikoo lähettää huomattavasti suuremman, 20 300 kg painavan, halkaisijaltaan neljä metrisen ja 13 metriä pitkän Nauka-moduulin 15. heinäkuuta 2021.


10.02.2021 Kiinan Mars-luotain perille

Kiinan 23. heinäkuuta 2020 laukaisema Tianwen-1 Mars-luotain saapui 10. päivä helmikuuta Marsin kiertoradalle. Luotain etsii kiertoradalta sopivan paikan Marsin pinnalta, jonne luotaimen laskeutuja- ja mönkijä-osa toukokuussa yrittää laskeutua.

Havainnekuva Tianwen-1 -luotaimesta Marsin kiertoradalla.
Kuva CCTV

Kiinan luotain oli toinen viime kesän laukaisuikkunassa lähteneistä kolmesta Mars-lennoista. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Hope-luotain tuli ensimmäisenä ja Yhdysvaltojen Perseverance-mönkijän on tarkoitus laskeutua Marsin pinnalle helmikuun 18. päivä.


09.02.2021 Arabiemiirikuntien Mars-luotain perille

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien heinäkuussa 2020 japanilaisella kantoraketilla laukaisema Mars-luotain on asettunut Marsin kiertoradalle 9. päivä helmikuuta. Luotain korjaa vielä rataansa ja aloittaa varsinaisen tutkimustyön toukokuussa.

Lennonvalvonta seuraa luotaimen asettumista Marsia kiertävälle radalle.
Kuva MBRSC

Luotain on ensimmäinen kolmesta viime kesänä Marsia kohti laukaistusta tutkimuslennosta. Kiinan luotaimen on määrä saapua helmikuun 10. päivänä ja Yhdysvaltojen helmikuun 18. päivänä.


14.01.2021 Dragon-rahtialus palasi Maahan

SpaceX-yhtiön uudistettu Dragon-rahtialus palasi Maahan Kansainväliseltä avaruusasemalta torstaina 14. tammikuuta yöllä Suomen aikaa. Alus oli avaruudessa runsaan kuukauden.

Dragon irrottautui asemasta 12. päivä tammikuuta 2021. Kuva NASA TV

Dragon 2 -tyypin rahtialus perustuu pitkälti miehitetyn Dragonin kanssa samoihin ratkaisuihin ja kykenee muun muassa automaattisesti telakoitumaan avaruusasemaan. Vanha Dragon oli yksinkertaisempi ja se pystyi vain lentämään aseman lähelle, josta se napattiin kiinni Kansainvälisen avaruusaseman robottikädellä ja kiinnitettiin aseman telakointiporttiin.

Dragon on ainoa rahtialus, joka voi tuoda rahtia myös takaisin Maahan. Kaikki muut rahtialukset ohjataan tuhoutumaan ilmakehään ja niitä käytetään jätteiden poistamiseen asemalta. Dragon sen sijaan toi noin 2000 kiloa tutkimusnäytteitä ja muuta rahtia mukanaan laskeutuessaan Floridan länsirannikolle mereen.


17.12.2020 Kiina haki näytteen Kuusta

Kiina laukaisi 23. päivä marraskuuta Chang’e 5 kuulaskeutujan Long March 5 kantoraketilla. Chang’e 5 tehtävänä oli laskeutua Kuun pinnalle, kerätä näyte kuuperästä ja tuoda se Maahan tutkittavaksi.

Havainnekuva Chang'e 5 laskeutujasta Kuun pinnalla.
Kuva CGTN

Chang’e 5 koostui Kuun kiertoradalle jäävästä huoltomoduulista ja Maahan paluumoduulista, sekä Kuun pinnalle laskeutuvasta laskeutuja-näytteenkerääjästä ja näytteen Kuun kiertoradalle toimittavasta moduulista. 

Chang’e saapui Kuun kiertoradalle 28. päivä marraskuuta ja laskeutuja irrottautui kiertoradalle noin 200 kilometrin korkeuteen jäävästä osasta. Laskeutuminen Kuuhun tapahtui 1. joulukuuta.

Kuun pinnalla laskeutuja keräsi noin kaksi kiloa näytteitä sekä aivan pinnasta, että syvemmältä poraamalla ja laukaisi näytemoduulin sitten Kuun kiertoradalle 3. joulukuuta. Kiertoradalla näytteet siirrettiin paluumoduuliin, joka lensi Maan kiertoradalle. Ilmakehään laskeutui lämpösuojilla ja laskuvarjoilla varustettu laskeutumismooduli, joka toi näytteet Maan pinnalle Sisä-Mongoliaan keskiviikkona 16. joulukuuta.

Tämä oli ensimmäinen kerta Apollo-kuulentojen jälkeen, kun Kuusta haettiin näytteitä tutkittavaksi. Lennon mutkikas ja monivaiheinen toteutus erilaisine moduuleineen ja telakoitumisineen oli ilmeisesti tarkoitettu harjoitukseksi Kiinan tulevia mahdollisesti jopa miehitettyjä Kuu-lentoja varten.